Hetki
Heidi Kotikumpu - 24.08.2011 14:27
Nyt on tullut se hetki. Tai ainakin se on aivan käsillä.
Olen kaksi ja puoli vuotta odottanut huomista päivää. Kello 8.30 lähtee kone ja muutama tunti siitä olen rakkaan maani kamaralla. Tunnesidettäni Hollantiin on hyvin vaikea kuvailla. Se on voimakas ja syvä. Koen Hollannin olevan yhtä rakas kuin kotimaani, jollain tavalla jopa rakkaampi.
Huomenna aion astella pitkin Amsterdamin katuja, yksin. Rakastan matkustamista yksin. Kaulassani on kamera, laukussa rahaa ruokaan. Muuta en tarvitse. Sillä hetkellä en kaipaa kotia, en kaipaa ystäviä, en perhettä. On hyvä olla yksin siinä hetkessä.
Tulevat kuusi päivää alkaen huomisesta tulevat olemaan tämän vuoden ehdoton kohokohta. Muutama päivä menee Damissa, pari päivää rockabilly-festareilla etelä-hollannissa, yhden yön vietän vanhassa kotikaupungissani Den Boschissa entisen kämppiksen luona ja yhden yön vielä Utrechtissa.
Odotan matkalta paljon. Koska tiedän että tulen viettämään henkisesti ja fyysisesti täydellisen matkan. Hollannissa sielu lepää. Silmäni saavat silmänruokaa, mieli rentoutuu ja sydämessä on hyvä olla. Voi vain hymyillä. Nauttia.
Matkustakaa hyvät ihmiset. Se avaa silmiä. Maailmaa. Saa perspektiiviä. Kokee uusia tunteita, tapaa uusia ihmisiä. Uusia makuja. Mikä on se parempaa?
Kommentit