Kesän viimeinen pakina

Tuula Partanen - 31.08.2011 02:34

,

Haikeana kirjoitan viimeistä tekstiä kesäkirjeenvaihtajana. Kirjoittaminen on ollut odotettua helpompaa, aiheita jäi jopa tähteeksi. Sivutuotteena kirjoittamisnopeus on kohentunut, mistä on hyötyä työssä ja opiskelussa. Syksyn tullen aihe vaihtuu vakavammaksi, sillä olen hakeutunut palliatiivisen hoitotyön etäkoulutukseen. Koulutus antaa valmiuksia hoitaa potilaita, joille ei ole parantavaa hoitoa, vaan keskitytään hoitamaan erilaisia oireita ja tukemaan kuoleman lähestyessä. Kun mitään ei ole tehtävissä, on vielä paljon tehtävää! Olen omassa terveyskeskuksessa syöpäyhteyshenkilönä. Syyskuussa järjestämme keskusteluryhmän vasta syöpään sairastuneille. Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja Virpi Nissinen toimii toisena ryhmänvetäjänä.

Tänä kesänä kesälomani alkoi jo toukokuussa ja palasin töihin ennen juhannusta. Tästä johtuen lomaviikko syyskuussa tuntuu mukavalta. Matkustan nuoremman tyttären kanssa viikoksi Sloveniaan ja Kroatiaan. Luvassa on patikointia komeissa maisemissa ja toivottavasti kuulaassa syyskelissä. Opiskelevalle tyttärelle matka sopii, kun "mamma betalar".

Toisten kesäkirjeenvaihtajien juttuja olen lukenut muutaman. Kesällä ei tule paljon istuttua tietokoneen ääressä, kun harrastukset houkuttelevat ylös, ulos ja lenkille. Talvella aion lueskella muiden juttuja opiskelun välipaloina. Mielestäni kannatti ryhtyä hetken päähän pistosta kesäkirjeenvaihtajaksi. Suosittelen lämpimästi!