Miksi äänioikeutta ei voisi myydä?

Petri Ruuskanen - 20.01.2012 21:26

,

Kyselin eräänä ennakkoäänestyspäivänä eräältä tutulta nuorelta mieheltä aikooko hän käydä äänestämässä presidentinvaaleissa.

Hän totesi, että ei aio.

Tämän todettuaan hän kysyi, haluaisinko ostaa hänen äänensä. Vedin hieman henkeä, ja mietin, miksi olemme päätyneet tilanteeseen, jossa kansalaisoikeudet merkitsevät joillekin kansalaisille jotain, mitä he eivät koe tarvitsevansa.

Minulle tämä äänioikeus tuntuu lähes elämää suuremmalle oikeudelle, koska luen joka päivä uutisvirrasta maista, joissa kansalaiset ovat valmiita kuolemaan äänioikeuden vuoksi. Tai heidät ollaan valmiit murhaamaan väärän äänestysvalinnan vuoksi.

Mutta itse ajatus kansalaisoikeuksien myynnin mahdollisuudesta on mielenkiintoinen. Aloin pohtimaan tätä mahdollisuutta ihan vakavissani.

Miksi kaikkien tulisikaan äänestää? On syytä kysyä kuka voittaa siinä etteivät nukkuvat herää koskaan vaalien aikaan?

Tänään Facebook-kaverini lausui hieman siihen suuntaan, että nukkuvien herättäminen saattaisi aktivoida hankalat populistiset ajatukset politiikassa, ja raunioittaisi nykyjärjestelmän perusteet.

Tämä kaverini ajatus paljastaa mielestäni hyvin olennaisella tavalla sen miksi politiikan nykyeliitillä on intressi tuhota alempien kansanluokkien halukkuus äänestää.

On nimittäin fakta, että Me keskiluokka, ja yläluokka hyödymme tästä demokratiavajaasta asiaintilasta valtavasti.

Me takaamme äänestyskäyttäytymisellä palkankorotuksemme, asuntolainojen halvat korot, ja muut kansantalouden perushyödykkeet.

Vastalahjaksi me hiljenemme niiden yhteiskuntaluokkien kohtaloista, joiden tiedämme kärsivän jopa paremmasta tietämättöminä kaiken tämän vaaleanpunaisen todellisuuden takana.

Kyse on siis meidän kahden osapuolen kaupankäynnistä. Me teemme kauppaa siitä, että eliitti huolehtii meidän etumme, ja nukkuvat saavat lahjaksi heikennyksiä asemaansa yhteiskunnassa.

Vai oletteko huomanneet, että maassamme on vähentynyt köyhyys tai muut sosiaaliset ongelmat? Ei todellakaan ole. Suomi on jakautunut luokkayhteiskuntaan, jonka pimeää puolta ei kukaan meistä välitä oikeasti valaista muutoksen kohteeksi.

Miksi emme siis toteuttaisi tuon nuoren miehen toivetta äänioikeuden myymisestä? Sehän olisi meidän etumme.

Annetaan vapaan markkinatalouden sääntöjen mukaan äänelle päivän hinta, ja myyntifoorumi jossa äänen voi myydä sopivaan hintaan.

Seuraavaksi voimme laajentaa kansalaisoikeuksien kauppaa vaikkapa yksityisyyden suojaan, jonka voisi antaa vastineeksi sosiaaliturvan käyttämisestä.

Tämä kaikki saattaa tuntua teistä vitsille. Minusta ei. Näen tämänkaltaisen todellisuuden tulevaisuudessa.

Tuo nuori mies on omaksunut kansakunnan ajanhengen. Hän edustaa mielestäni tietämättään sitä väestöryhmää, jonka edut eivät kohtaa meidän etujen kanssamme. Hän on se toinen, joka tarjoaa kaikkein tärkeimpiin kuuluvaa oikeutta poistettavaksi itseltään.

Näin on ensimmäinen askel yhteiskuntapoliittisesti otettu. Nyt on vain kysymys siitä, mikä poliittinen voima keksii ottaa tämän kansalaisoikeuskauppaidean omakseen.

Todellisuuden kohinasta huolimatta toivotan presidenttikandidaateille ja heidän kampanjaväelleen voimia viimeisiin ponnistuksiin.

Kaikille teille kansalaisoikeuksistanne kiinnipitäville toivotan oikein onnistunutta vaalipäivää.

Tämä taitaa olla viimeisin vaalikirjoitukseni tässä blogissa.

Kiitos kaikesta palautteesta jota olen saanut. Ja erityinen kiitos tietenkin kannustuksesta. Kaikki tuo on motivoinut minua kirjoittamaan hankalistakin aiheista.

Savon Sanomille lausun erityisen kiitokset. Teitte historiaa myöntämällä minulle ja meille foorumin missä kirjoittaa ilman mitään sananvapauden rajoittamista. Arvostan sitä suuresti. Myönnän, että en uskonut tätä mahdolliseksi. Se oli mahdollista, joten tässä suhteessa voin olla aidosti ylpeä maakuntalehdestämme.