Savon Sanomat

Lännenhopeapensas

Sari Haimakainen - 24.09.2011 08:18

,

Ei aio vihertouhottaja vetäytyä vielä talvilevolle, vaikka pari viikkoa onkin vierähtänyt melkoisessa horroksessa työkiireiden, flunssanpoikasen ja ainaisen sateen takia. Tämäkin aamu alkoi kolealla sateella, joten en mene vielä kiskomaan porkkanoita maasta enkä istuta kesän viimeistä perennaa, vaaleanpunaista tiarellaa.

Sen sijaan kerron yhdestä vanhasta pensaasta, jota en ole nykyaikaisissa normipuutarhoissa bongaillut. Kasvupaikaltaan se ei vaadi paljon, sillä se menestyy hyvin kotipaikallani savimaassa vyöhykkeellä 5/6. Kasvupaikan ainoa etu on aurinkoisuus.

Tämä pensas on lännenhopeapensas, jota siirsin tänne Varkauden kupeeseen toissa kesänä. Kasvi näyttää kotiutuneen hyvin, sillä juurella on jo monta uutta alkua. Pensaaksi nuori hopeapensas on kapeaa ja korkeaa sorttia, mutta kotonani olevat vanhimmat yksilöt ovat enemmän pikkupuun kuin pensaan kaltaisia, koska niissä on selkeä päärunko. Sitä en tosin tiedä, onko pensasta aikanaan karsittu ankarasti puumaisen ulkomuodon saavuttamiseksi.

Pitkään luulinkin kotipaikkani hopeapensaita pieniksi hopeapajuiksi, kunnes huomasin marjat. Ne tekevätkin pensaasta erikoisen. Hopeisia lehtiä löytyy monelta muultakin kasvilta, eivätkä hopeapensaan kukatkaan ole mitenkään häkellyttäviä. Alkukesällä pienet, keltaiset kukat jäävät helposti huomaatta lehtien suojasta. Mutta ne koristeelliset marjat! Vieläkin on vaikea uskoa, ettei puutarhakeiju käy öisin maalaamassa niitä hopeaspraylla...

Liitteet ja linkit

Kommentit

Profiili

Talvisin opetan lapsia ja nuoria, mutta kesällä muutun amatööriviherpeukaloksi. Puutarhurina olen usein "liian suuri moottori liian pienessä veneessä" -tyyppiä. Eli intoa ja yritystä on enemmän kuin taitoa ja malttia. Pihani on suurehko ja haasteellinen. Kiviä ja puunjuuria on enemmän kuin omaksi tarpeeksi, samoin villieläimiä. Kaikesta huolimatta minulla on kohtuullisen kokoinen kasvimaa, erilaisia marjapensaita ja kaksi kasvihuonetta (sekä niihin taimia sen verran kuin kodinhoitohuoneen pöydälle mahtuu). Hedelmäpuut ovat toistaiseksi olleet lähinnä koristeita. Kukkapenkkejä on siellä sun täällä - osa keskeneräisiä ja osa kunnostusta vailla. Projektia siis riittää; katsotaan miten pitkälle turnauskestävyys riittää tänä kesänä. Onneksi mieheni on juonessa mukana, ja tekee myös paljon pihatöitä.

Lisää kirjoittajan viestejä
message