Popsi, popsi porkkanaa - ja vähän muutakin!

Sari Haimakainen - 27.09.2011 22:42

,

Jos porkkanasadon määrä (joka on siis tarkoitus “tuhota” tulevan talven aikana) korreloi hampaiden kuntoon, niin tällä pesueella tulee olemaan supervahvat hampaat. Paljon sitä porkkanaa kylvettiinkin keväällä, mutta ne kasvoivat myös mahtavasti. Osittain liiankin mahtavasti, sillä 25 cm kerros muokattua maata ei riittänyt varsinkaan valkoiselle lajikkeelle. Niinpä sen piti kasvaa ylöspäinkin, eli osasta porkkanoita saa napsia vihreitä kantoja pois ennen syöntiä.

Muuten porkkanat ovat hyvälaatuisia. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että onnistuin jallittamaan porkkanakärpäsiä tänä vuonna. Niiden toukat ovat tuhonneet satoa parina edelliskesänä, mutta nyt pidin tarkasti huolen riittävästä harvennuksesta. Naatin naattia ei myöskään jäänyt maalle levittelemään sulotuoksuja tuholaisille, ja lisäksi mieheni levitti puhdasta puuntuhkaa useamman kerran kesällä. Viimeisin harhautuskeino oli sinne tänne villisti levittäytynyt kehäkukka, jonka seasta en meinannut itsekään löytää kaikkia porkkanoita.

Kaaliperhosen toukkia en sen sijaan onnistunut jallittamaan yhtä hyvin. Alkukesästä näytti, että “houkutuslinnut” eli kiinankaalin taimet toimivat, mutta jossain vaiheessa pulleita, vihreitä toukkia oli myös parsa- ja savoijinkaaleissa. Lisäksi ne ketaleet löysivat tiensä isompaan kasvihuoneeseen popsimaan tomaatteja ja paprikoita.

Kiinankaalit maistuivat kylläkin toukille kaikista parhaiten, eli niistä ei tullut odotusten mukaisesti ollenkaan satoa. Parsakaalista pystyi käyttämään suurimman osan, ja savoijinkaalistakin osan. Kukkakaali ei halunnut muuten vain kasvaa, joten se saalis jäi kahteen minikokoiseen yksilöön.

Puna- ja keltajuurikkaat taisivat kasvaa liian lähellä parsaa, sillä ne olivat jääneet pienehköiksi. Lienevät kärsineet kuivuudesta, sillä muuten niitä on helppo kasvattaa. Palsternakkakaan ei ollut mitenkään vaikea. Suurempi ongelma lienee sen hyödyntäminen, mutta se on taas mieheni ongelma.

Yrttejäkin sai taas uuden satsin kuivattavaksi, ja lopuksi suut makiaks - karhunvatuksen satokausi on parhaimmillaan. Ja ampiaiset näyttävät onneksi kaikonneen pois niiden kimpusta!