Profiili

Minusta tuli puutarhaharrastaja olosuhteiden vuoksi. Olimme aloittamassa kakkoskodin perustuksentekoa Suonenjoella, kun Unto -myrksy kaatoi puut rakennuspaikalta ja teki tyhjäksi haaveet metsäisestä pihasta.

Aluksi oli vain perennapenkki ja jokunen havu ja pensas. Mitään pihasuunnitelmaa en tietenkään hankkinut. No, olen sittemmin tehnyt kaikki virheet ja teen vielä loputkin. Suunnitelma olisi maksanut itsensä jo moneen otteeseen oikeina kasvivalintoina. Nurmikonteko oli niin surkea yritys, että siihen sentään tilasimme viherrakentajan avuksi. Toisaalta, tämä on meidän piha ja sen näköinen!

Piha on kasvanut vähitellen. On tullut lisää perennoja, pensaita ja havuja. Minulla on myös kasvamassa oma alppiruusu- ja atsalea'puisto', johon vuosittain tulee aina muutama tulokas lisää. Olen istuttanut myös havupuiden taimia aikeenani perustaa oma arboretum. Viimeisenä on tullut hyötypuutarha, jossa kasvaa ainakin perunaa, juureksia, yrttejä ja tietenkin marjapensaita ja hedelmäpuita. Mansikat kuitenkin poimimme naapurin mansikkatilan pellosta ja vadelmat metsästä.

Unto -myrsky opetti, että metsä ja myös piha ovat Luojan ja luonnon kanssa yhteisiä. Puutarhurin pitää varautua myös pettymyksiin. Myyrät söivät katajatkin ja hortensioille en ikinä olisi uskaltanut tehdä niin radikaalia leikkausta. Tuli itku kun katseli mitä pikkupahalaiset olivat talvella saaneet aikaiseksi. Puutarhanhoito on opettanut myös pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Yhden vuoden aikana ei suuria muutoksia tapahdu ja istuttamani tammen suojaisista lehvistä nauttii jälkipolvi. Toivon, että muistavat minut niinkuin itse muistan isoäitiäni aina kun näen lapsuudenkotini jättimäiset lehtikuuset.

Yritys ja erehdys ovat olleet opettajinani, toki lehdet, kirjat ja internet ovat tietolähteitäni ongelmien ratkaisussa. Tänä keväänä odotan alkavaa kasvukautta tavanomaista innokkaammin. Sananpalstan viljely on ihan uusi ulottuvuus elämässä ja toivottavasti siitä on meille k