Alvin-sedän perintö

Elina Äijö - 21.06.2011 22:22

,

Musiikkikeskuksen konserttisali on ääriään myöten täynnä ja siellä kajahtelee iloinen torvimusiikki. Odotamme Ailey II –illan alkua. Taustamusiikista päätellen luvassa on reipasta menoa.

Valot himmenevät ja esitys alkaa. Tunnelma onkin erilainen kuin luulin: nyt ei riehuta vaan tanssitaan kauniisti. Tämä esitys on kokonaisuus. Musiikkia ja ennen muuta valoja on käytetty hienosti, ne luovat täydellisen yhteisvaikutuksen tanssin kanssa.

Lyhyen tauon jälkeen lavalle astelee ihan toisenoloinen ryhmä. Ailey II on luonut nahkansa, mutta omintakeinen tanssityyli on tallella. Katson suu ihmetyksestä auki nuorisojengiä, joka hengailun lomassa tanssii upeasti. Tätä kohtausta olisin ihastellut pidempäänkin, mutta tunnelman on jälleen vaihduttava: hiphop vaihtuu Chopinin pianomusiikkiin ja kaksi miestä alkaa esiintyä lähes breakdancea muistuttavalla tanssillaan. Tämä koreografia toi lavan täyteen tanssin iloa ja näytti uuden puolen teknisesti osaavasta ryhmästä: he myös ilmaisevat tunteita taitavasti!

Väliaika kuluu viimeistä ja kuuluisinta koreografiaa pohtiessa. Kun aiemmin nähdyt koreografiat, Echoes ja The Corner, ovat molemmat vain muutaman vuoden takaa, seuraava teos, Alvin Aileyn Revelations, on esitetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1960.

Minulla oli valtavan isot odotukset Revelationsista. Se lunasti ne kaikki.

En voi sanoa, että Revelationsissa olisi jokaiselle jotakin. Siinä on jokaiselle kaikkea. Toisin kuin esityksen puvustukseen kuuluneet maksimekot, Revelations on aina muodissa ja kestää aikaa. Mitä muuta voi päätellä siitä että 51 vuotta kantaesityksensä jälkeen se saa Musiikkikeskuksen yleisön sivuparvia myöten taputtamaan seisaaltaan?

Revelations pitää sisällään kaikki ihmisen arkiset tunteet, juhlahetkiä
unohtamatta. Se on hengellinen, mikä kuuluu ja jollain tapaa myös näkyy: välillä liikkeessä on jotain aika uskonnollista. Alvin Aileyn kädenjälki erottuu selvästi aiemmin nähdyistä koreografiosta. Se on erittäin persoonallista ja ainutlaatuista. Onneksi hänen jälkeensä on jäänyt tämä ryhmä, joka pitää hänen kehittämiään tanssiperinteitä voimissaan. Kauan eläköön Ailey II!